Sivut

perjantai 16. syyskuuta 2016

FitFarmin Fitness viikonloppu




Paljon tehtiin viime viikonlopun aikana Fitfarmin PT- ja Fitnesspäivillä. Kävin Fitfarmin poseerausopettajan Sirpan luona harjoittelemassa käännöksiä ja I kävelyä. Palaute oli mahtava. Olen rento ja aistikas. Kunhan vain saisin pidettyä saman lavalla... Reagoin jännityksen kropalla. Vatsa menee sekaisin. Ei hyvä. Kun Yle kuvasi Suomenfitnesliiton leirillä meidän poseerausharjoituksia, olin kuvauksista myöhässä koska olin vessassa. Jännitys veti vatsan sekaisin. Kun oli Tomi Rehelin kuvaukset, tärisin ennen kuin haavan Lehti. Jännitys katosi kun kamera otettiin esiin.  Toivon tietysti että sama tapahtuu kisoissa. Jännitys kuuluu asiaan ja se vain tarkoittaa että annan parhaani. Valmentajana Samuli Noutajien kanssa mietittiin asiaa. Hyvä että vatsan reagointi on tiedossa. Näin voin tehdä tyhjennyksen jo edellisenä iltana.



Miten pääsisi pois jännityksestä ja tärkeästä? No eihän siitä pääsekään. Se vain täytyy hyväksyä ja vain 10% jännityksestä näkyy ulospäin. Pääasia on että nautin lavalla ja annan kaikkeni. Se riittää mihin on riittääkseen. Kunto nyt ei ole täydellinen. Pyllyn alus hötöt on ja pysyy. Saa nähdä mitä viimeisen viikon tyhjennys ja tankkaus saa aikaan 




Viikonloppuna treenattiin myös kovaa PT-treeniä. Miikan kanssa tehtiin viikon kolmas jalkatreeni.  Itkin ja tein. Hiilarittomalla dietillä tuntuu, ettei energia vain riitä. Treenipainot on kutistunut mutta ei se mitään . Se kuuluu asiaan. Teimme täysillä, pilke silmäkulmassa ja positiivisella mielellä. Jo a ei tuntunut tarpeeksi sain "rangaistukseksi " sumokyykkyjä 15 perään ja kiusallani tein niitä aina 20.  En kontannut salimontusta ylös vaan tein täysillä ja siirsin kivun pois jonnekin tulevaisuuteen.

Kisabiksujen kanssakaan kaiķki ei mennyt putkeen. Kävin kokeilemassa alaosia. No poseopettajani Sirpa ei hyväksynyt niitä eikä FitFarmin valmentaja Harri. Oli kuulema liian isot takaa. No ne piti juoksutta takaisin Biancanewelle. Pitää varautua nesteiden poistamiseen ja silloin kroppa on erilainen. En toki halua että housut putoaa päältä. ..

Ryhmäposeeraustunti toi varmuutta. Harjoittelimme uusia kävelyjä eteen linjaan ja taakse selänlevitykseen ja tietenkin tavallisia poseerauksia. On arvoitus miten Jyväskylässä toimitaan ja kaikkeen pitää olla varautunut.


Ryhmä selkätreeneissä Kirppu pisti minut lujille. Ryhmässä oli eritasoisia, ja koska olin isoin, niin painoja piti aina säätää enkä päässyt helpolla. Eikä se tietenkään ollut tarkoituskaan. Kyllä se selkä levisi ja hiki virtasi ja muutama kirosanakin taisi päästä. Kaiken palkitsi Kirpun kommentti, että ei ainakaan treenipainoissa huomaa, että olet dietillä vaikka puhti onkin jo vähän pois. 





.

Vertti piti päivän päätteeksi mentaali luennon. Fitness ei saa viedä kaikkea elämässä. On pidettävä yhteyttä ystäviin ja kavereihin eikä kiinnittäytyä omaan fitness kuplaan, vaikka kuinka tuntuisi siltä. Pitää pystyä puhumaan muustakin kuin treenaamisesta. Ei muu elämä lopu ympärillä vaan se on se voimavara jolla jaksaa kisojen jälkeenkin. Muuten tulee tyhjiö.


Eikä se treeni viikonloppu niin totinen ollut, ettei hieman olisi voinut käydä Tampereen yöelämässä hetken aikaa vishyä juoden.



Olen onnellinen, jos pääsen nousemaan lavalle. Moni kisasiskoni on joutunut jättämään dietin kesken, kun kunto ei vain kerkeä valmiiksi. Jos pää taistelee vastaan, ei kunto kiristy, vaikka tekisi sata aerobista ja salitreeniä. Tämä on hyvä muistaa. Itse otan nyt mahdollisimman rennosti. Kunto on se on mikä on. Olen voittanut itseni, jos pääsen lavalle ja siellä vain nautin. No stress. Läheiset ystävät tulevat katsomoon ja tietenkin perheeni. Tyttäreni haluavat tulla katsomaan äitiä joka on 20v tyttöjen rinnalla rivissä. Nooooo voin sanoa niille, että olkaa te tässä kunnossa kahden lapsen jälkeen, niin nostan hattua. On vähän hassua kisata samassa rivissä, mutta vaihtoehtoa ei nyt ole.

Tänään oli valmentajani kanssa palaveri ja ensi viikon ohjelmasta sain hieman tietoa. Mutta vielä mennään loppu viikko täysillä ilman sen suurempia hiilaritankkauksia. Yhden kaurapuuron sain tingattua, kun olo on jo aika vetämätön. Pirtein mielin loppuviikko treeniä ja sit on enää viimeistelyä vaille valmis Jyväskylään.

Fitnessvenla


http://www.fitfarm.fi/henkilokunta/
http://www.wfc.fi/
http://www.biancaneve.fi/category/93/fitnessbikinit

http://www.nordicfitnessexpo.com/

Jyväskylä NFE-karsinta

Syksyn karsintakilpailu Nordic Fitness Expossa pidettäviin SM-kilpailuihin pidetään jo kuudetta kertaa Jyväskylän Paviljongin auditoriossa 24.-25. syyskuuta. Modernissa messukeskuksessa on järjestetty korkeatasoisia kilpailuja, joissa todella suuret määrät kilpailijoita. Tänä vuonna kilpailjamäärä on jopa 400 kilpailijaa!
Liput: Lippujen hinta 40 euroa / päivä.
Lippuja myydään ainoastaan kilpailupäivänä lippukassalta alkaen kello 09:00.
Aikataulut:
24.9. (lauantai)10:00 – Bodybuilding13:00 – Classic bodybuilding15:00 – Women’s physique, fitness17:00 – Body fitness beginners, bikini fitness beginners
25.9. (sunnuntai)10:00 – Men’s physique12:00 – Body fitness, yleinen sarja15:00 – Bikini fitness, yleinen sarja

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Kisoihin valmistautumisen taidetta






Vähän aikaa sitten kokeilimme ihanan kampaajani Krista Saarisen kanssa kisahiuksia. Hienosti se meni ja väristä tuli hyvä ja olin erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Jokainen karva oli siloteltu ja hienosti ojennuksessa. Niinköhän ne pysyy noin lavalla?


 Lavallehan laitetaan ihan överi meikki ja hiuksiin tulee pidennykset eikä välillä ihmisiä tunnista ollenkaan luonnossa, jos on nähnyt vain kisakuvan. Meikillä, hiuksilla, irtoripsillä, tekokynsillä ja kaiken maailman hössötyksillä saadaan ihmeitä aikaan. Rusketuskin on niin tumma, että se näyttää ihan kamalalta luonnossa. Suoraa puhetta, tiedän! No tämä kaikki kuitenkin kuuluu tähän harrastukseen ja se pitää vain hyväksyä. Itsestä se tuntuu ihan hevonhumpalta, kun salilla en todellakaan kulje huulipunat huulissa ja hiukset valtoimenaan leiskuen, kuten varmasti olette huomanneet. Pipo on päässä, koska se pitää hien pois silmiltä ja sitä kautta silmät kuivina. End of story. Salilla treenataan eikä olla mannekiinikisoissa.


Mitä tähän kaikkeen kisaviikon valmistautumiseen sitten kuuluu? Kun olen ihan ekakertalainen, en edes tiedä mitä kaikkea kisaviikolla pitää tehdä ja syödä tms. Tiedän, että saan tarkat ohjeet ja ihan lukujärjestyksen mitä milloinkin syön jne. Menen ihan sillä tiedolla mitä saan enkä googlaa liikaan vaan luotan Fitfarmin valmennukseen ja valmentajaani Samuli Koutajokeen. Nyt 9.9-11.9 meillä on Fitfarmin tiimipäivät Tampereella, jossa varmasti käydään kaikki asiat läpi. Niistä päivistä sitten kirjoitan ihan erikseen. Viimeisellä viikolla ei enää salilla käydä kuin pelkästään pumppailemassa vähän ja harjoittelemassa poseerausta.




Ihoa on pitänyt hoitaa nyt kokoajan: kuoria, rasvata yms. Itselle on ollut helppoa käyttää kookosöljyä. Siitä tulee hyviä rasvoja aamupuuroon, sillä saa meikit pois naamasta ja koko kropan rasvattua. On siis erittäin monipuolinen tuote, jota lämpimästi suosittelen kaikille. Myös jonkinlainen skinprep tehdään ennen kisaväriä ihon PH arvon tasaamiseks. Kisa viikolla pitää koko kroppa joko höylätä tai sitten sokeroidaan kaikki karvat pois.  Tämä sen takia, että kisavärissä karvat näkyy rumana ”likana” eikä rusketus ole tasaisen kaunis. Pelottaa se sokerointi…… mahtaa sattua….. mutta ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön. Onneksi minulla on Lahdessa tuttu henkilö sokeroimassa Salon SI-Sillä. http://salonsi-si.fi/


Kisaviikolla laitetaan myös kynnet kuntoon. Ja tulen päiväksi rentoutumaan Helsinkiin ja laitan samalla kynnet kuntoon Beauty Studio Chelsean  hyvissä käsissä. Saas nähdä saanko edes nappia kiinni niillä kynsillä kun en omaa omia pitkiä kynsiä. Ehkä se tulee selkärangasta kun joskus taannoin pidin niitä vuoden mutta vauvan tullen ne oli pakko leikata laitoksella pois ihan vauvan turvallisuuden tähden. http://www.comfortspace.fi/



Tässä on kaikki tällä erää valmisteluista. Jos energiaa riittää, niin päivittelen lisää kun näen LUKKARINI sille viikolle.  Kiitos kaikille Instagam seuraajille ja tsemppareille. Paljon olen viestejä saanut ja rohkaisuja ja niitä tässä lajissa tarvitaan. Jopa fanikorttia nimmarin kanssa on pyydetty mikä oli aika hellyttävää. Viime sunnuntaina oli Tomi Rehellin kanssa kuvaukset Lahdessa ihan omaksi muistoksi tästä kunnosta. Siitä tässä näytteitä.  Oli hauskaa ja kuvattiin sekä sisällä ja ulkona ja löydettiin makea radanvarsi mestakin, jossa saatiin oikein värikkäitä otoksia.


Syysterveisin


Fitnessvenla


fitnessvenla@outlook.com


www.lahdenkuntohoito.fi/hypoxi/

http://www.nordicfitnessexpo.com/

perjantai 2. syyskuuta 2016

Miten säilytän motivaation?



Moni on minulta kysynyt miten jaksan painaa 9 treeniä viikossa jo kohta yli kaksi vuotta. No EIHÄN SITÄ aina jaksakaan! Sosiaalisessa mediassa harvemmin laitetaan niitä päivityksiä tai kuvia kun mikään ei suju ja kaikki maistuu puulta.


Kun minulla keväällä leikattiin muutama vuosi sitten selästä välilevynpullistuma, sanoi kirurgi päiväkirurgiassa, että katsotaanpa pystyykö Rouva Räty enää kävelemään. Siinä vaiheessa oli melko pelokas olo ja onni ja helpotus oli sanoin kuvaamaton, kun kävely onnistui eikä vasen jalkani enää ollut halvaantunut. Kirurgi sanoikin, että nyt on aika laittaa tukiranka kuntoon eli vatsat ja selkä hyvään happeen. Olen luonnostani suoraselkäinen eli lordoosia ei paljoa ole. Siitä se sitten lähti: matka kohti uutta elämää ilman jokapäiväistä hermosärkyä, jota olin kestänyt 8 kk ja kävellyt 3 kk kävelykepeillä millä sain kivun pois.
Itselläni oli viime talvena melko synkkä jakso. Kun aurinko laski länteen, meni Venlakin talviunille. Aurinko ei juurikaan noussut tai siltä ainakin tuntui, koska oli pimeää kun lähti töihin ja pimeää kun tulit töistä. Oliko se kaamosmasennusta vai mitä niin ainakin enemmän nukuin, vähensin kavereiden tapaamista ja olin aika mörökölli. Siinä vaiheessa oli treenitkin aika tahmeita. Juu tein kyllä mitä lapussa seisoi, mutta siitä puuttui ilo ja riemu. Ei silloin vedetty joka kerta täysiä tai loppuun asti eikä varsinkaan haalittu kavereita mukaan. Silloin paahdettiin yksin musiikki korvissa eikä hymyä paljon tullut eikä treenikavereiden kanssa paljoa juteltu.




Nyt alkaakin olla taas se vaihe, että aurinkoista aikaa on yhä vähemmän ja sitä kautta serotoniinin tuotanto laskee. Kolme viikkoa on kisoihin aikaa ja nyt ei saa tulla mörökölli vaihetta, joten teen päivittäin mentaaliharjoituksia ja rentoutuksia ja yritän pitää mielen positiivisella puolella ja stressitasot alhaalla. Vastoinkäymisiä elämässä ja kurjia hetkiä voi tulla päivittäin, mutta niistäkin voi aina oppia ja ajatella positiivisen puolen. Ulkoilua kannattaa lisätä ja siksi kannattaa käyttää kaikki aurinkoinen aika ulkona. Jo puolen tunnin ulkoilu valoisassa ilmassa vastaa koko päivää kirkasvalolampun alta. Eilen kävinkin pyöräilemässä ilta-auringossa ja hymyilevä Venla saapui kotiin iltapalalle ja tyttäreni sanoi ”Äiti sai hymyn takaisin rullaluistelulenkiltä, johon vastasin että aurinko tekee ihmeitä”

Ihana on kuitenkin aina aamulla herätä kirkasvalolampun loisteeseen, koska itse ainakin nukun täysin sysipimeässä, koska satun nukkumaan silmät auki ja valoisuus herättäisi minut herkästi.
Tsemppiä kaikille syksyyn! Pidetään hymy naamalla niin aivot uskoo, että kaikki on superisti.
Pirtein kisadietti mielin
Fitnessvenla
Instagramissa  fitnessvenla kuvia ja viedoita treeneistä




http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/taltuta-kaamosmasennus-valolla/
http://www.nordicfitnessexpo.com/