Sivut

perjantai 2. syyskuuta 2016

Miten säilytän motivaation?



Moni on minulta kysynyt miten jaksan painaa 9 treeniä viikossa jo kohta yli kaksi vuotta. No EIHÄN SITÄ aina jaksakaan! Sosiaalisessa mediassa harvemmin laitetaan niitä päivityksiä tai kuvia kun mikään ei suju ja kaikki maistuu puulta.


Kun minulla keväällä leikattiin muutama vuosi sitten selästä välilevynpullistuma, sanoi kirurgi päiväkirurgiassa, että katsotaanpa pystyykö Rouva Räty enää kävelemään. Siinä vaiheessa oli melko pelokas olo ja onni ja helpotus oli sanoin kuvaamaton, kun kävely onnistui eikä vasen jalkani enää ollut halvaantunut. Kirurgi sanoikin, että nyt on aika laittaa tukiranka kuntoon eli vatsat ja selkä hyvään happeen. Olen luonnostani suoraselkäinen eli lordoosia ei paljoa ole. Siitä se sitten lähti: matka kohti uutta elämää ilman jokapäiväistä hermosärkyä, jota olin kestänyt 8 kk ja kävellyt 3 kk kävelykepeillä millä sain kivun pois.
Itselläni oli viime talvena melko synkkä jakso. Kun aurinko laski länteen, meni Venlakin talviunille. Aurinko ei juurikaan noussut tai siltä ainakin tuntui, koska oli pimeää kun lähti töihin ja pimeää kun tulit töistä. Oliko se kaamosmasennusta vai mitä niin ainakin enemmän nukuin, vähensin kavereiden tapaamista ja olin aika mörökölli. Siinä vaiheessa oli treenitkin aika tahmeita. Juu tein kyllä mitä lapussa seisoi, mutta siitä puuttui ilo ja riemu. Ei silloin vedetty joka kerta täysiä tai loppuun asti eikä varsinkaan haalittu kavereita mukaan. Silloin paahdettiin yksin musiikki korvissa eikä hymyä paljon tullut eikä treenikavereiden kanssa paljoa juteltu.




Nyt alkaakin olla taas se vaihe, että aurinkoista aikaa on yhä vähemmän ja sitä kautta serotoniinin tuotanto laskee. Kolme viikkoa on kisoihin aikaa ja nyt ei saa tulla mörökölli vaihetta, joten teen päivittäin mentaaliharjoituksia ja rentoutuksia ja yritän pitää mielen positiivisella puolella ja stressitasot alhaalla. Vastoinkäymisiä elämässä ja kurjia hetkiä voi tulla päivittäin, mutta niistäkin voi aina oppia ja ajatella positiivisen puolen. Ulkoilua kannattaa lisätä ja siksi kannattaa käyttää kaikki aurinkoinen aika ulkona. Jo puolen tunnin ulkoilu valoisassa ilmassa vastaa koko päivää kirkasvalolampun alta. Eilen kävinkin pyöräilemässä ilta-auringossa ja hymyilevä Venla saapui kotiin iltapalalle ja tyttäreni sanoi ”Äiti sai hymyn takaisin rullaluistelulenkiltä, johon vastasin että aurinko tekee ihmeitä”

Ihana on kuitenkin aina aamulla herätä kirkasvalolampun loisteeseen, koska itse ainakin nukun täysin sysipimeässä, koska satun nukkumaan silmät auki ja valoisuus herättäisi minut herkästi.
Tsemppiä kaikille syksyyn! Pidetään hymy naamalla niin aivot uskoo, että kaikki on superisti.
Pirtein kisadietti mielin
Fitnessvenla
Instagramissa  fitnessvenla kuvia ja viedoita treeneistä




http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/taltuta-kaamosmasennus-valolla/
http://www.nordicfitnessexpo.com/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti